Mennäviikko surahti kaksijalkaisilta mökin rakennuspuuhissa sen verran tiukasti, ettemme juuri päässeet päiviä vapaina laukkaamaan. Suurimmat esteet olivat tontilla riehunut kaivuri ja paikalla poikkeilleet kuormurit. Me kun emme koiraporukalla oikein osaa niitä väistellä :) Ja sitä paitsi kaivuriäijät (isä ja poika) olivat ihan mukavia...
Sen verran pääsimme metsiin samoilemaan, että löysimme teeripesueen jo isoiksi kasvaneet jälkeläiset emoineen ja pölläytimme ne lentoon aikas paukkeella! Niitä oli kaikkiaan viisi, joten paikallinen kanahaukkanen ei juuri ole päässyt kuin pyypesueen kimppuun. Se onkin tosiaan pinitty kivien päälle tasaiseksi höyhenvuoreksi ;(
Pääasiassa olemme viettäneet siis aikaamme narussa, jossa onnistuin koheltamaan vasemman takajalkani nivusen pariksi päiväksi ontumiskipeäksi. Emäntähän heti vetäisi hernukan nenäänsä ja olettaa ilman muuta minulla olevan jokin "Kaisa-vaurio" luustossani...taitaa pian olla röntgaukset edessä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti