Retkeilemässä kulttuurikohteissa

Normiaamulenkkeilyyn tyystin kyllästyneinä isäntäväki termospullotti ja muovipussitti aamiaisensa sekä pakkasi äiteen, Saimin ja mut autoon. Päämääräksi osoittautui Ylöjärven ihmeet, eli Puuvuori ja Yltä ja Alta -teokset. Löytyvät netistä ao. linkin takaa: http://www.strata.fi/puuvuori.html. Puuvuorella kuulemma törröttää vieri vieressä emännän oma ja jonkun aurinkolasipelle Muammar Gaddafin mänty ;) On siellä jonkun Ahtisaarenkin puu (kuka lienee). Itse asiassa sieltä voi saada kaupungin iskurityöläisenä oman puunsa, en ihan kyllä tajua mitä Gaddafi ja Ahtisaari ovat naapurikaupungissamme puuhailleet...
No, maasto on suorastaan taivaallinen koiran tallustaa, tiivistä hiekkaa ja puita "sopivan" harvassa ja pupujen tuoksujakin sakeassa...

Aamiaisten tuhoamista kaikessa rauhassa :)

...jopa meikäläisen haistella. Saimi painoikin itseltään vieterin ihan suoraksi pikku ulkoilumme aikana. Niinpä täti uppoutui suurella mielihyvällä Down and Under-teoksen pohjavesialtaisiin, juomaan ja uimaan.

Nyt olemme jo kaikki ehtineet altaan ääreen...

Seuraavaksi kiipeilimme poustaaman Helmin kanssa yhden betonirinkulan päälle emännän suosiollisella avustuksella ja kamerakätisen isännän komentojen ohjaamina, onneksi tulos näyttää ihan kivalta:

Sitten ne kaksijalkaiset vielä innostuivat ohjailemaan minua muka pelottaviin betonkitunneleihin...

ja saavumme juuri risteysalueelle...

...ihan  lopuksi otettiin ihan tavallisia seisotuskuvia ei aivan onnistuneesti kiven päällä. Mun kuulemma piti pelätä paikkaa sen verran, että asettelu olisi sujunut kivuttomasti :) Nietua! 

Valmistautumista.

Pönötystä

Kun kuvat oli viimein saatu kortille päästiin lopulta (ja sekin reissu kaupan kautta ;( kotiin omia eväitä naatiskelemaan. Siinä meni kevyesti kaksinkertainen pentumuona-annos...

PS. Jaksoin taivaltaa omin voimin nyt noin kaksi ja puoli tuntia! Joten jos kaipaat itsellesi kunnon lenkkiseuraa, soita Riitalle (tiedot saat isäntäväeltä) ja varaa itsellesi oikea Puna-valkoinen Irlannisetteri eikä mitään lelukoiraa!!

Vielä tarkenee...

Aamusella köpöttelimme laumalla harjun kautta uimarannalle ja minä käväisin rivakasti vesissä heittämässä pikku noutolenkin. Emäntä kun onnistui kepillä (heittämällä sitä :) saamaan minut koirauinnille. Isommat likat ne vain arasti kahlailivat nilkkasyvyisessä syysvedessä.
Emäntä kyllä valitti illalla isännålle, että minua joutui kantamaan het puolet matkasta, varsinkin paluureisulla, kun turkki märkä ja vähän kävi kylmäksi... :))

Ekaa päivää yksin kotona...

Tänään oli siis se päivä, kun kukaan kaksijalkainen ei ehdi päivällä seuraamaan tekosiani. Yksinhän en ollut sekuntiakaan, kun isommat setterit, äiti ja Saimi olivat seuranani. Enkä ollut ilman kaksijalkaisiakaan koko päivää, sillä isäntä polkaisi ruokiksella ulkoiluttamaan minut ja pääsin turistamaan tuotteet taivaan alle. Sitten vain takaisin uinumaan hyvän radiomusiikin tuudittamana siksi kun valtion virka-aika päättyi.
Iltapäivän ulkoilu tehtiin taas suolle, jonka rahkasammaleikkoon Helmi-äitikin pääsi piiiiitkästä aikaa piehtaroimaan ihan irrallaan. Arvatkaapa, oliko emosetteri riemuissaan vapaudestaan!

Äitini, Helmi-Orvokki, suolla

Equus on ISO, 2 x Equus on pako

Eilen klo 17.50 Vesilahdella suuri ja vahva melkein yksitoistaviikkoinen Punavalkoinen setterinpentu saapasteli voittoisasti isännän kehotuksista huolimatta suoraan keskelle hevoshakaa. Matkan aitaan kasvaessa isännän kutsuäännähtelyt tiukkenivat, mutta minä likka en moisista välittänyt, oli sen verran kiinnostavia tuoksuja.
Vaan menipä meikäläisellä pupu pöksyyn, kun tallin seinustalla aurinkoa ottaneet heposet kyllästyivät haan-valloitusyritykseeni ja alkoivat klompsutella kohden! Samaan aikaan paikalle saapunut hevosten omistaja ilmaisi isännälle kaakkien olevan hieman tylyjä tunkeilijoita kohtaan ja tarjoilevan helposti ojennettua nilkkaa röyhkimykselle...tilanne oli mielestäni kuitenkin jo edennyt kunniakkaan perääntymisen tasalle ja suikkasin niskavillat pystyssä ja erittäin pikaisesti aidan alitse isännän ja emännän suojiin.
Kuten tästä arvata jo saattaa, oli harjoituskohteenamme tunnin alettua oikopäätä luoksetulo ;))
PS. Eilen illalla testasimme isännän kanssa uuden vaa'an. Hän painoi liikaa ja minä sopivasti, eli 7,3kg :)

Pualukkaa ja siäniä

Raakaa menoa Karhella...aamu-usvan jäljiltä lauma tunki sanko matkassa metsikköön. Tarkoituksena oli tyhjentää meidän koirien energiavarastot ja metsä sienistä. Minäkin jouduin patikoimaan kilsatolkulla, ennen kuin pääsin edes valokuvaan :)

Väinö ja meikä sienessä ihmisten kanssa.

Paluumatkalla jouduin vielä hyökkäyksen kohteeksi: muurahaiset ottivat peräpäästäni senkan, kun istahdin niiden polulle hiemen huoahtamaan. Kyllä muuten kirvelsi!
Lenkin (johon näytti kulahtaneen jopa pari tuntia) jälkeen sain sentään hetken kaarestaa rannassa Väino-pystykorvan kanssa, ja riekkua jopa laiturilla...

Hetkeä ennen mulausta...

Riekunta ja reteily kävi kosteaksi, sillä lipesin laiturin jatkoksen kohdalta turvalleni järveen. Onneksi isäntä kipaisi aika äkkiä paikalle (kunhan sai tungettua kameran pois käsistään) ja ohjasi minut uimasillaan olevan emännän luo. Laiturin pieltä pitkin ja sain sitten "opastettuna" melottua maihin ja pyyhkeen sisään värjöttelemään...
Kun raskaat huvit, niin se vaatii raskaat rentoutukset. Pöllin Väinön isännän kaljatölkin ja rutistelin alumiinikanikan palautuskelvottomaksi. Kekkulit vaan eivät saaneet siitä kunnon kuvaa...

Kuva sisältää kasvattajan hyväksymää tuotesijoittelua ;)

...vaikka olinkin rauhallisesti melkein paikoillani :)

Sievis-Kerttu

Lämmintä piisaa, vielä. Emäntä ulkoilutti meitä settereitä pitkin harjua ja kun hiki alkoi pistellä silmissä, laskeuduimme suoraan koirauimarantaan. Helmi ja Saimi ryykäsivät hetimiten järveen, mutta mulla vei muutaman hetken uskaltautua vesille. Emäntä noukki houkutukseksi pojasta tikkuja ja enkös lopulta uskaltanut uimasilleni puun noutoon! Eikä kerta jäänyt ainoaksi, sillä oheinen video lauantailta todistaa minun kyenneen uimaan myös paineen alla, eli yleisön pällistellessä ja kuvatessa ;)

Pikku lenkillä

Iltapäivän ulkoilu koko porukalla, ja vielä suolla, antoi taas kunnon ruokahalun. Vaan mikäs sen mukavampaa kuin remuta suopursujen seassa ja uppoilla märkään rahkasammaleeseen! Menomatkalla, osin tosin isännän sylissä, pääsin vielä tutustumaan alatien mutkan tyttöihinkin. Nämä nuoret neidit ovat aina olleet, äitinsä lailla, kovasti kiinnostuneita paapomaan Helmiä ja Saimia vaan nyt he vallan riemastuivat kun saivat puristella aitoa Mini-Scorziotakin :))

Aquarius, aquaariuus

Vanha vuoti itsensä pitkin kirjoituspöytää, joten se loota arkistoitiin pihalle pikatyhjennettynä ja uusi noudettiin salamana kaupasta (ilmaisu on perin suhteellinen, sillä meni siinä melkein kaksi päivää ;).
Luonteeltani toimelias kun olen, päätin tietysti auttaa kalapöntön perustamistoimissa ja siitä kiitoksena pääsin tietenkin myös ihailemaan eväkkäitä. Kuten huomaatte, luvaton kalastus on estetty oikein verkkoaidoin...

Tämä tulee akvaarion alle

...sinähän uivat.

Mini-Scorzio

Sain tänään uuden lempinimen. Mini-Scorzio on kuulemma pikkku-aurinko ja se soma epiteetti juontuu aivan selvästi aurinkoisesta luonteestani ;)
Frida-perron isäntäväki oli se, joka ryhtyi nimenantopuuhiin ollessani heillä päivähoidossa, joten heitä lienee nyt syytä kutsua kummeiksi :) Itse keikka oli hauska, sillä aamusella emäntä hävisi polkupyörällä eetteriin heti kukonlaulun ja aamukakitukseni jälkeen. Isäntä taas ulkoilutti koko koiralaumamme tuntia myöhemmin suolla ja häipyi hänkin pyörällä töihin jättäen meidät nelijalkaiset "rentoutumaan" huoneeseemme.
Fridan emäntä siis nouti minut (huom! vain minut, kröhöm) hoitoon aamupäivästä, joten ns. yksinoloaikani jäi kohtuullisen minimaaliseksi. Olin hoitopaikassa ensin hieman ujona, mutta kun Frida minua hieman usutti, niin innostuin kunnon tappelukseen ja kähinään sen kanssa, kunnes väsy sitten koetti...

Mini-Scorzio unella...

Leikkikoulussa II

Illan iloksi teimme taas, perinne-maanantaiseen tapaan, pikku matkan Vesilahdelle. Siellä osallistuimme nyt jo toista kertaa koirain jumppaan. Noo, ensin treenailimme ulkosalla, oikein auringoonpaisteessa, ihan tavanomaisia kontakteja ja seuraamisia...siis noi isommat. Minä selvisin pelkillä kontakteilla ;)
Sisätiloissa päästiin pelailemaan koirien älypelejä (emännällä oli pieniä vaikeuksia luu-pelin kanssa ;)

ja riekkumaan erilaisilla telineillä. Varsinkin tasapainopallero oli kiva muljahdella...

Tunnin jälkeen pikainen kotisiirtymä ja sitten pääsinkin aloittamaan tappeluksen Saimi-tädin kanssa. Nopean paini- ja purukänistelyn jälkeen leikimme Sidoste-terrierejä pahvirullan kanssa...taas tuli siivottavaa.
PS. Emäntä onnistui punnitsemaan minut talausvaa'alla ja sai painokseni 6 250g...pientä kasvua siis!

Saimin kummisedän kummitytön kanssa ulkoilemassa

Helppoa, kun sen osaa ;) siis tuo otsikko...
Omppu siis kävi minua ulkoiluttamassa ja liikunta väsytti näin tavattomasti...

Sadepäivän ratto

Onneksi aamu valkeni sen verran selkeänä, että ehdimme porukalla käydä keräilemässä aurinkukkia "yhteisöpellolta" ja naatiskella aamukahveet parvekkeella...vaan sitten alkoi (taas) ropottaa ja täytyi keksiä muuta. No, ensin tappelin emon kanssa sängyllä...

ja sitten pistin Saimi-tädin kanssa ranttaliksi:

Siis tähän tulee video tai sitten You Tube-linkki heti kun saadaan aikaiseksi. Sorry viivästys...

Ilta maalla

Kannatti poiketa maalla tänä iltana, keli oli mitä mainioin ja löysin sieniäkin kaksijalkaisille melkein ämpärillisen. Suurin osa oli vielä kunnon kanttarelleja! En kyllä osannut itiöemiä osoittaa, mutta päämäärätön, mutta suunnan määräävä haahuiluni emon ja Saimin kanssa metsässä tuotti hyvän tuloksen ;)
Rantaan palattuamme tein ensin hieman maansiirtohommia.

Sitten nautiskelin emännän meille setterille hankkimista rustoluista:

Ja sitten oli vielä tarjolla mustaa makkaraa! (iltaruokaa ei kuulemma saa :)

Ennen kotiin lähtöä ehdimme vielä äidin kanssa tutkailla rantaviivaa:

Perjantai ja aurinko paistaa

Eikä imurointikaan ole epämiellyttävää. Ainakaan silloin kuin laite on ihan hiljaa...

...ja aurinko paistaa matolle lämpimästi...

Pian muuten lähdetään mökille ulkoilemaan. Pääsen harjoittelemaan kanttarellikoiran vaativaa ammattia varten ; )

Fulcrum Racing 5

Niin näyttää lukevan isännän uusissa maantiekiekoissa (lue: ns. kilpapyörän vanteissa). Moisiin ihmeisiin pääsin tutustumaan kellarin syövereissä, missä isäntä hinkkasi polkupyöriään vielä kiiltävämmiksi. Emäntä kun toimitti minut herran seuralaiseksi kantopostina, kyllästyttyään jokseenkin vilkkaaseen leikkielämääni ; )
Olin tapani mukaan varsin avulias ja isännän asentaessa sisärengasta jyrsin siinä samalla sen krokotiilikenkää, pissasin matolle ja kakkasin sanomalehdille, revin kierrätyspaperinippua, kaadoin lattiaharjan ja hinasin sen isännän työmaalle sekä nukahdin keskelle ulkorenkaan asennusta...Onneksi ei sentään ulos tarvinnut lähteä, sillä KOKO päivän on satanut kuin saavista kaataen.

Pallomeressä

Tai tarkemmin sanoen ekassa koirajumpassa Vesilahdella...
Matkalle lähdettiin niin, että olin ekaa kertaa ihan yksin auton takaloosterissa ja sen kyllä kuskipääkin kuuli! Yle Puhetta sai painaa hyvällä volalla varttitunnin, ennen kuin taltuin kuuntelemaan Maailmanpolitiikan Arkipäivää. Muuten reissu meni ihan hyvin ;)

Tarjolla hieman kommenttia...

Perillä pidettiin kaksijalkaisille hieman luentoa koulun aiheista ja tavoitteista ja sitten me hurtatkin pääsimme estradille. Treeni oli tosi kiva, sillä mun ei tarvinnut kuin istua tai mulkaista isäntää/emäntää silmiin, niin jo napsahti nami. Tämän jopa ysiviikkoinen oppi heti.
Session lopuksi pääsimme piipahtamaan vuorotellen pallomeressä ja sekin rasti oli ihan iisi piisi. Kahlasin altaan päästä päähän ilman isompia houkutuksia aikas faartia...

Pallomeressä (yllätys!)

PS. Viikkopunnitukseni tehtiin Helmin fyssarilla jo päivällä ja mittari näytti 5690g.

Anttila kun ampaisee...

Minun hampaissani lähinnä hiutaleina lattialle...eikä suinkaan vienossa kevättuulessa ;)

Huomiota, huomiota, hoo

Meitin pentueen kuvat löytyvät verkosta osoitteesta:  https://picasaweb.google.com/108472240705132028130/RedFellowSSummersecrets1262013 , siis kaikkien aina syntymästä kasiviikkoon....
Saa soittaa Riitalle ja varata sen yhden reppanan/Larzanin ilokseen. Takaan värikästä yhteiseloa!
Tiedot tästä linkistä: http://www.koirat.com/pentue/red_fellows_11713 ja lisää tästä: https://omakoira.kennelliitto.fi/pentuvalitys/frmPentue.aspx?Id=755473

Uintireenii ;))

Metsäreissut pitenivät tänään heti aamusta (joskin suuri osa matkailusta kertyi isännän sylissä) kun äijä piipahti pikaisesti noutamassa ämpärin lähitienoolta löytyneille kanttarelleille. Pikkuisen yritin ohessa leikkiä sienikoiraa, mutta homma meni lähinnä jo löytyneiden sienien ylikävelyyn ;)

Sienireissun, eli oikeastaan aamulenkin jälkeen isommat setterit tietysti tunkivat mesoamaan rantaveteen, joten aattelin koetella minäkin uimataitojani. Heikoiksi osoittautuivat, sillä pupu meni pöksyyn heti etutassujen kastelun jälkeen. Täytyy sanoa, että järvivesi ei kelpaa kuin juomiseen :)

Hyi, vettä!

Idoli

...on Usain Bolt! Se on kova jätkä, vaikka vasta ekaa kertaa näinkin keltaiseen tiikeriraitaiseen paitaan pukeutuneen Jamaikan pikajunan...katselin näet silmä kovana Moskovan MM-kisojen satasen alkueriä ja ekana maaliin tulija oli helppo arvata: Bolthan se!
Joskus, parin kolmen kuukauden päästä, minä juoksen yhä kovaa., mutta juuri nyt sain latiaharjan hengiltä ja voin ottaa pikku tirsat isännän vieressä sängyllä :)

Siivoilua ja matkailua

Isännän viettäessä aikaansa töissä, emäntä harjoitutti minua sietämään imuria. Vempele vaikutti mielenkiintoiselta, enkä alentunut pelkäämään edes imevää suulaketta...

Illalla lähdimme sitten mökille ja kuten äitee-Helmi kertoi, on reissun aluksi tapana käydä ensin kaupassa. Sen ajan pötköttelimme äiteen ja Saimin kanssa takaluukussa, samoin kuin sitten koko matkankin mökille. Kolmistaan matkailu, ekaa kertaa muuten koko porukalla, sujui vallan mainiosti...isot piskit nojasivat visusti takaikkunaan ja minä pötkötin keskellä loosteria unosilla :)

Maalla pääsin ihan irrallaan tutustumaan metsään! Wau...vaikka massu kyllä kastui mustikkavarvikossa tarpoessa...

Yö nukuttiin ihkaomalla koiramatrassilla makkarissa ja isäntäväki koisi siinä ohessa omassa bunkassaan, sikeästi :)

Kampaajalla

Emäntä otti minut bussiin matkalle kampaajalle. Menoreissu tahtiin Länkkärillä ja se meni ihan helposti sylissä istuskellen ja maailmaa katsellen.

Keskustorilla jäimme pois ja siellä olikin kova hulina, sillä "tapahtumien yö" oli edessä. Ihmisten sekoilut eivät minua juuri hetkauttaneet, mutta kaksi pulua (emäntä esitteli lajin) julkesi olla väistämättä minua, vaan olivathan siivekkäät minun kokoisiani!

Kampaajalla tein tupatarkastuksen aina takahuonetta myöten ja sitten vetäydyin emännän tuolin alle jalustan tyveen unosille, enkä muuten herännyt edes föönin ulvontaan ja päälle lenteleviin hiuksiin.

Rento-Kerttuli

Paluureissun aluksi kävelimme Metsolle (kirjasto, ei oikea lintu) ja sitten hyppäsimme 21:een. Bussissa oli innokas ihailijarouva, joka halusi meidät oikein viereensä istumaan ja minut silitettäväksi.

Kotopäässä kävelimme emännän veljeä ja Omppua vastaan muutaman sata metriä kovassa mekkalassa ja liikenteessä. Onneksi sain olla autoja karussa emännän kainalossa ;)

Kaksikko tuli meille kahvittelemaan ja Omppu paijasi minua enon ottaessa kuvia...

Talon tavoille

Siis saatan oppia joskus. Yö meni porukalla lattialla (paitsi, että se ruskea mörkö oli jossain) ja pikkuisen oli jännää. Niinpä vain Helmi-äiti nukkui yönsä kohtuullisesti häkissään. Kaksijalkaiset sen sijaan olivat aamulla aikas työkyvyttömiä...onneksi vain isäntä meni töihin ;)
Parit pisut tein lehdille ja yhden tortun aamulla oheen. Se oli kyllä matolääkkeen syy.
Päivällä sitten on treenattu ulos tulostamista, tutustuttu koko taloon ja harjoiteltu valjaissa taivaltamista. Pidemmällä "aamulenkillä" näin jopa pelottavia autoja (jotain työkoneita) ja kunnon duunareita (Helmi haukkui äijät lyttyyn ja emäntää hävetti). Nyt nukun sihteerin jaloissa ja näen mukavia juoksu-unia...

Syöksy Savosta

Kuka lähtee?

Jihuu, äiti tuli noutamaan MINUT kotiin!

Valitettavasti jouduin kuitenkin ensin sen kaksijalkaisen naisen (emännän) syliin, eikä se ollut lainkaan mukavaa.

Matkalle lähdössä

Onneksi saan jo muodostettua niin voimakkaita ääniä (lue: vallan pirunmoisen mekkalan), että heti "Kirkonvarkaudessa" pääsin ulkoilemaan Helmi-äidin kanssa ja pissikeikan jäljiltä takaluukkuun koisimaan loppumatkaksi äitin viereen...
Tässä aamupäivällä tehdyn lääkärintarkastuksen ja sirutuksen kirjallinen anti:

NIMI: Red Fellow's Summersecret Adele...eli "Kerttu"
SYNTYMÄAIKA: 12.6.2013
SUKUPUOLI: Narttu

Merkintä Norm. (= normaali) tarkoittaa, ettei tässä kohdassa ole todettu kliinisessä tutkimuksessa havaittavissa olevaa vikaa tai sairautta.

1. Yleiskunto: Norm.
2. Iho, karvapeite ja limakalvot (myös navanalue): Norm.
3. Silmät ja korvat: Norm.
4. Hampaat (myös purenta): Norm.
5. Hengitys- ja verenkiertoelimistö: Niorm.
6. Ulkoiset virtsa- ja sukupuolielimet: Norm.
7. Raajat, luusto ja lihaksisto sekä liikunta: Norm.
8. Muita huomautuksia: -
9. Rokotukset: -
10. Tunnistusmerkintä: sarja numeroita...

Normaalin papereilla pääsen siis aloittamaan Tampereella elon Helmi-äidin ja täti-Saimin kanssa ;)