Eilen klo 17.50 Vesilahdella suuri ja vahva melkein yksitoistaviikkoinen Punavalkoinen setterinpentu saapasteli voittoisasti isännän kehotuksista huolimatta suoraan keskelle hevoshakaa. Matkan aitaan kasvaessa isännän kutsuäännähtelyt tiukkenivat, mutta minä likka en moisista välittänyt, oli sen verran kiinnostavia tuoksuja.
Vaan menipä meikäläisellä pupu pöksyyn, kun tallin seinustalla aurinkoa ottaneet heposet kyllästyivät haan-valloitusyritykseeni ja alkoivat klompsutella kohden! Samaan aikaan paikalle saapunut hevosten omistaja ilmaisi isännälle kaakkien olevan hieman tylyjä tunkeilijoita kohtaan ja tarjoilevan helposti ojennettua nilkkaa röyhkimykselle...tilanne oli mielestäni kuitenkin jo edennyt kunniakkaan perääntymisen tasalle ja suikkasin niskavillat pystyssä ja erittäin pikaisesti aidan alitse isännän ja emännän suojiin.
Kuten tästä arvata jo saattaa, oli harjoituskohteenamme tunnin alettua oikopäätä luoksetulo ;))
PS. Eilen illalla testasimme isännän kanssa uuden vaa'an. Hän painoi liikaa ja minä sopivasti, eli 7,3kg :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti