Pääsin emännän mukana tänään kyläilyreissulle...ainoana muuten meidän laumasta! Kävelimme reippaasti pari kilometriä kyläpaikkaan kerrostaloon ja perille päästyämme tervehdin talouden emäntää ja tytärtä oikein lämpimästi. Juuri kun olin naisväeltä saamaisillani kehuja hyppimättömyydestä, osoitin moisen käsityksen virheelliseksi :)
Kumma paikka tuo kerrostalo muuten, siellä kun kuuluu vähän väliä outoja ääniä. Tässä iän ja kehityksen vaiheessa ne ovat sitten vastustamattoman epäilyttäviä ja ansaitsevat niskavillojen pörhistelyä ja murinaa...kuten muuten kävelymatkalla tavatut oudot eliötkin. Esimerkiksi multasäkkejä aidan tyveen keskellä talveä tyhjentelevät omakotiasukit, jotkä vielä kohdallamme äityivät morjestelemaan!
Ilmoittauduimme sitten viimeinkin tuonne Lahden koiranäyttelyynkin (19.1.14), kun kasvattaja-Riitta viesti äiti-Helmi pentueesta paikalle saapuvan kokonaisen kasvattajaluokan. Heps, sehän onkin hauska päästä sisarusten kanssa kehään...ja eikun treenamaan asetettua seisontaa :)) Valitettavasti suuri ongelma tullee kirjavasta peltohiiriturkistani...ellei kuukauden aikana sitten satu ihmeitä.
Meillä on luvassa epävirallisempaakin pentuporukkapeuhaamista, sillä juuri ennen vuoden loppua olisi tarkoitus pitää meetinki Mikkelissä. Luvassa lienee sielläkin kauheeta mesomista!
Ai tekin olette näyttelyihin tulossa :) Harmi vaan kun on miestuomari, kun Fiina pelkää ainakin toistaseksi miehiä... Ja varmaan nähdäänkin jo reilun viikon päästä.
VastaaPoista