Hirveätä huutoa suon reunassa! Emäntä luuli varisten siellä tappelevan ja heti perään variksen joutuneen Helmi-äiteen saaliiksi. Minä siinä vieressä kuljin ja ihmettelin möykkää, kun siirryimme rivakasti kohti äänilähdettä...
Helmi näytti olevan ojassa, joten menimme vielä lähemmäs ihmettelemään ja silloin äänilähde paljastui juuri henkeään heittämässä olevaksi jänikseksi! Helmi oli bongannut ja pyydystänyt pitkäkorvan ja kuristi sitä maata vasten leijanan tavoin. Saalis taisi olla liian painava ravistettavaksi!
Meteli sen kun jatkui, kunnes mrs. Metsästäjä sai saaliinsa surmattua. Siihen ei emäntä ihan väliin ehtinyt, eikä siitä olisi enää pupulle olisi iloa ollutkaan. Niin painava pitkäkorva oli että Helmi sai oikein hetken sijoitella puruotettaan nostaaksensa saaliinsa ojasta. Reippaana metsäkoirana äitee toi saaliinsa emännän luo ja me Saiminkin kanssasaimme sitä nuuhkaista ennen maahanpanijaisia...ei tullut joulupupua siitä.
Illan Helmi oli välillä kuin maailman omistaja ja välillä kovinkin hämillään saavutuksestaan. Saas katsoa, kuinka puskapupujen vastaisuudessa käy :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti