...ja täyttä ravia

Isäntäväki on jo tovin varonut kuskaamasta meitä järvien lähettyvillä. Järvien jäät kun ovat tänä vuonna jo nyt äityneet huteroiksi. Tänäänkin kiersimme ja kaarsimme pitkin suota isompia lutakoita vältellen (Saimi tietty köyden päässä jalkansa vuoksi). Vaan paluureissulla lintukoira Helmi-Orvokki livahti häviksiin Pikkulampeen laskevan ojan tietämille. Eikös siellä avovedessä (kai se nyt sen haistoi) ollut melomassa sorsa, joka tietty hermostui paikalle pelmahtavasta Helmistä ja pörähti siivilleen. Ja Helmi perään ja minä (heti kun äkkäsin tapahtuman) Helmin ja sorsan perään...taas livahtivat korvaimme ohi ja yli visusti treenatut luoksetulokäskyt kipittäessämme suoraan lammen jäälle siivekkään peesissä. Juostessamme jäällä isäntäväki kalkyloi salamannopeasti  pelastussuunnitelman ja mahdolliset oheisvahingot. Onneksi jää vain oli vielä "aamujähmeää" yöpakkasen jäljiltä ja kantoi kiihdytyksemme sekä paluureissumme mainiosti :)

Saattaapa olla että ihan vähään aikaan ei mennä edes näin lähelle järveä :((