...tai jotain sinnepäin. Eli maanantain rally-toko -kurssilla Vesilahdella oltiin edistytty jo kolmanteen harjoituskertaan. Koska olemme jo niiiin kokeneita koiria ao. lajissa, ohjaaja tekaisi meille radan, jossa oli muutama "ei alokasluokan" tehtävä. Helmi-äitee aloitti ja me muut naureskelimme sen ja isännän yhteistoimintayrityksille, sitten oli Rhodesiankoira huki ja lopulta minun vuoroni. Emäntä oli jälleen remmin päässä ja namiosastoa edustivat kivipiiran palat. Niinpä olin aikas täpinöissäni jo lähdössä. Ensimmäinen rasti sisälsi tehtävän "maahan ja kierrä koira", meni kyseisen kohdan selvittämiseen hyvä tovi. Ensinnäkin jo maassa-olo oli haasteellista...minä yritin kaikin keinoin haalia enemmän nameja ja emäntä tuputtaa niitä kitaani sopiviksi katsomillaan hetkillä. Sitten se ympäri-kierto vielä, ei olisi sivullinen uskonut, kuinka mutkalle setteri pääsee. Ei siis ollut puhettakaan hallitusta odottelusta ohjaajan kiertäessä selän takaa :))
Ja tällaisia sitten tahkottiin tunti vuorotellen yhä pidemmälle ja vauhdikkaammin päästen...hyvä meitä!
Tänään illalla treenailtiin sitten uudestaan samoja askeleita kotikellarin syövereissä, ja katso, ympärikierto meni kuin tanssi vain, siis heti kun minut vain oli saatu maahan. Muissa asennot ja niissä ympärikierto menee kuin vettä vain. Helmi-äiteeestä taas oli yön aikana kuoriutunut melkein nero, kunhan vain malttaa pysyä seisomassa komennosta...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti