torstai 2. tammikuuta 2014

Pari palaa kinkkua = Canicur

Isäntä arveli koira-lehden varoittelut koirain kinkunsyönnin vaaroista suuresti ylimitoitetuiksi ja tyrkytti meille piskeille alkaneen vuoden kunniaksi kinkun rippeitä. Saimme kukin muutaman viipaleen tuota makoisaa possun peräpäätä ja eikös annos sitten minulta lyönyt vatsan vikkelälle ;(
Vuoden toinen yö meni pihalla kykkimiseksi ja keltaisen lirun tiristämiseksi ahterista. Kaksijalkaiset, isäntä varsinkaan, eivät olleet yökeikkailusta sen enempää innostuneita kuin minäkään...onneksi sain viimein unenpäästä kiinni isännän kainalossa alakerran evakkosängyssä :)
Asialla oli valoisatkin puolensa, dieetissä (lue: raejuustoa, keitettyä riisiä, kanafilettä ja Canicuria) ei ole ollut valittamista ja olen nyt kaikkien suureksi riemuksi oppinut selvästi havaittavasti pyytämään ulos...viimeiseksi vahingoksi (toivottavasti) jäi mökin tuvan maton kastelu leikin tiimellyksessä, mitä ymmärsin niin nolon näköisenä hävetä (kaksijalkaisten tulkinta), että jäljet vain kuivattiin...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti