Hullu rouhija

Heh, pääsin kellariin isännän seuraksi "asentamaan" kuralavuaaria. Asennukseen piti kuulua hieno kaappi, mutta se ei vieläkään ole puusepältämme ehtinyt asennettavaksi asti, niinpä isäntä koppuloitsi laudan pätkistä altaalle jalan tapaiset...ja ylijääneet laudan palaset sattuivat tietysti meikäläisen näköpiiriin murskaavin seurauksin. Kun kellarin lattia oli lähes täysin tikutettu, isäntä viimein huomasi edesottamukseni ja nappasi puun palaset (vähäksi aikaa) pois luvattomista hampaistani. Hermostuin sellaisesta ojennuksesta ja nappasin korvaavaksi jyrsintämateriaaliksi isännän lukulasit :) Kylläpä äijää ärsytti, kun huomasi hammastelun kohteeni. Säästin henkeni hitaudellani, sillä vasta toisen sangan pää oli pahemmin vahingoittunut ja huonommassa linssissäkin oli vain pari hampaankuvaa...ei edes valokuvassa näkyviä vikoja!

Kun asennuspuuhat olivat viimein valmiit pääsin sylipossuna yläkertaan, jalkavaivainen kun (muka) olen. Heti kun jalkani koskettivat maata, niin lennähdin jousen lailla puolentoista metrin loikalla sohvaan ja kimmahdin vaakatasossa selkänojasta vauhtia ottaen takaisin...ja ympäri alakerran tuhatta ja sataa...ei särje yhtään, eikä mikään!