Aamulla laskettin porukalla joutsenia. Ne kuulemma pakenevat (mahdollisesti) tulevaa talvea (mikä se on?) Samalla reissulla, eli pikku kaupunkikävelyllämme, emäntä veti herneet nenäänsä. Reissuun kun kulahti lähes kaksi tuntia tehtyämme hieman tarkempaa nenätyötä ammoin ohikulkeneista. Hajunvaihtopaikoilla vedimme tietysti vielä maatiaishevosten tavoin...se siitä pentukoulutuksesta.
Emännän mielestä olen muutenkin jälkeenjäänyt, kun en ymmärrä mittään oravista. Eipä taida rouva muistaa, että olen lintukoira :) No, äiti-Helmi kyllä ymärtää oravien päälle, itse asiassa ihan liikaa. Koko päivä varmaan menisi puun alla, jos asiaan ei puuttuisi.
Yläkulmurit ne minullakin jumittavat, kuten sisko-Fiinallakin. Torstaiksi vasta saatiin aika lekurille, joka sitten viiltelee ikeniä. Yök, mutta mieluummin niin kuin että isäntä vetelisi ne hohtimilla pois!
Illalla mentiin sitten tokojumppaan Vesilahdelle ja siellä treenattiin pää punaisena ensin tokoja ja sitten pelattiin älypelejä ja killuttiin tasapainomatoilla ja vadeissa. Lopuksi päästiin vielä pallomereen ja tunneleihin! Jopa äiti-Helmi oli ihan innoissaan tänään koulusta, vaikka minä nyt sen peittoankin älypeleissä. Sen sijaan köniin tulee kaikissa toko-jutuissa.
Sen verran isäntä tavaili Fiinan blogia, että taitaa Fiina olla minua hieman korkeampi, mutta on se sentään kilon verran köykäisempi...ja taitaa kasvattaja-Riittaa tosiaan hirvittää hidaskasvuisuutemme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti